EK julkaisi viime viikolla suhdannebarometrinsä, joka indikoi alavireistä suhdannetta. Paljon myönteistäkin on suomalaisittain vielä mukana, mutta kansainvälinen Trumpin ja Kiinan kauppakiistelyn ja Brexitin luoma epävarmuus painaa alavireisyyden entistä mollivoittoisemmaksi. Suomelle erityisen huolestuttavaa on teollisuuden näkymien heikentyminen euroalueella ja erityisesti Saksassa.

IHS Markitin ostopäällikköindeksi PMI kertoo, että suurimman kauppakumppanimme Saksan näkymät ovat huonoimmillaan seitsemään vuoteen. PMI on luotettavimpia ja käytetyimpiä indeksejä talouden tilan arviointiin ja ennakointiin. Viesti Saksan heikkenevän tilanteen osalta on siis syytä ottaa erityisen vakavasti, ongelma on onneksi tuotu näkyvästi mediassakin esiin. (Ks. esim. Petri Sajari HS.)

Jo Saksan ongelmat itsessään riittävät ennakoimaan käännettä huonompaan myös Suomessa. Ei siis ihme, että EK:n suhdannebarometri viime viikolla näyttää ikävästi alaspäin. Yrityksen näkevät vielä paljon myönteistä, mutta ”tahti on hiljenemään päin”, kuten EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen suhdannetiedotteessa totesi.

Trumpin ilmoitukset tullimaksuista käänsivät perjantaina heti pörssit laskuun. Kurssilaskun konkreettisesti ilmaisemat heikentyneet odotukset ovat paras mahdollinen indikaattori siitä, että kansainvälinen epävarmuus on taloudelle myrkkyä. Valitettavasti se on myrkkyä myös meille Suomessa, eikä pelko Brexitistä tee lähikuukausien näkymistä tällä hetkellä yhtään parempia.

Vaikka Suomen vienti Iso-Britanniaan on ”vain” noin neljän prosentin luokkaa, ovat potentiaaliset ongelmat erittäin vakavasti otettavia. Suurin merkitys Suomelle on kuitenkin välillinen: Jos meidän suuret vientimarkkinamme Keski-Euroopassa notkahtavat Brexitin takia, on vaaran kokoluokka Suomelle paljon omaa suoraa brittivientiämme suurempi.

Ilman Brexitiäkin, jo Trumpin uhkaamat tullit voivat kolhia upeaa Uudenkaupungin menestystarinaamme. Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuori nosti aiheellisesti huolen esiin viikonloppuna HS:n haastattelussa: Uudessakaupungissa valmistettavat mersut viedään tilastojen mukaan Saksaan, mutta sieltä erityisesti Yhdysvaltoihin. Kauppakiistan leviämisen vaikutukset Suomeen voivat siis olla hyvinkin suorat.

Entä nyt? Budjettiriihi lähestyy

Kansainvälinen epävarmuus on kaikin puolin haitallinen asetelma, joka vaikeuttaa ikävällä tavalla myös uuden hallituksemme työtä. Kunnianhimoisen työllisyystavoitteen toteuttaminen muuttuu entistä vaikeammaksi jokaisen suhdannenotkahduksen myötä.

Valtiovarainministeriössä valmistaudutaan jo kiivaasti VM:n omaan riiheen ja koko hallitus seuraa pian perässä. On selvää, että tilanne on jo vaikeampi kuin hallituksen aloittaessa, vaikka aikaa on kulunut vasta vähän. Syy ei ole hallituksen, mutta vastuu heikentyvään suhdanteeseen reagoinnista toki on. On mielenkiintoista nähdä kuinka vahvasti finanssipolitiikka, eli tässä tilanteessa jo suunniteltua voimakkaampi elvytys, nousee riihissä esiin. 

Syksyn työmarkkinakeskustelut ovat vasta lähtökuopissa, mutta suhdanne ennakoinee malttia palkkapaineisiin. Toisaalta Suomi ei palkkoja halpuuttamalla maailmalla pärjää, kun todellinen menestys tulee vain laadukkaimpien tuotteiden ja palvelujen kautta.

Siksi olisikin erityisen tärkeää, että suhdannenäkymästä huolimatta nyt ymmärrettäisiin panostaa entistä enemmän innovointiin. Totuus kun on, että Suomen kasvusta kaksi kolmasosaa on tullut innovaatiosta, ja ilman innovaatiopanostuksia ei tule myöskään kestävää kasvua. Mitä enemmän panostamme innovointiin ja sitä kautta laadukkaimpiin tuotteisiin, sitä enemmän meille on myös mahdollista päästä irti suorista suhdannekurimuksista.

Olkaamme siis mieluummin ÄlySuomi kuin Suhdanne-Suomi! Aiheesta voi lukea mm. Risto Siilasmaan, Riku Aallon, Tomas Hedenborgin ja Pekka Soinin erinomaiset artikkelit toimittamastamme teoksesta, yllättäen, nimeltään ÄlySuomi.

Hopiaseppien toimitusjohtaja Jussi Seppälä on viime vuodet perehtynyt erityisesti teolliseen innovointiin ja ohjelmistoalan kehitykseen. EU:n kehitystä Jussi on analysoinut työkseen koko Suomen EU-jäsenyyden ajan mm. Yleisradion EU-kirjeenvaihtajana ja ulkoministeriön EU-lehdistöneuvoksena Brysselissä. Jussin valtteja on uusien innovatiivisten liiketoimintamallien ja hankkeiden kehittäminen, niitä on päätynyt korkean profiilin asiakkuuksien kautta sekä Suomen että EU:n agendalle. Tunnuslause "Relevanssia positiivisesti" tiivistää olennaisen: Asiakkaamme profiloituvat merkittävillä teoilla.