Digitalouden kehittäminen ja säännöt ovat korkealla komission uuden puheenjohtajan Ursula von der Leyenin viiden vuoden työlistalla, avainkysymyksinä mm. digiyhtiöiden verotus sekä sosiaalisen median alustojen sääntely. Sääntelyäkin tärkeämpää on tarttuminen kiinni digitalouden mahdollisuuksiin, Nokia näyttää jo hienosti mallia 5G:n osalta. EU:n on pyrittävä globaaliin johtajuuteen, mihin on myös täydet mahdollisuudet.

Teknologinen kehitys etenee eksponentiaalista vauhtia. Jos ja kun haluamme turvata hyvinvointimme ja vaurautemme tulevaisuudessa, meidän on noustava globaalin kilpailun kärkeen. Tämä koskee niin Suomea kuin koko EU:takin. Suomen kilpailukykyä ei ole pitkiin aikoihin voinut tarkastella irrallaan EU:sta. Voimme menestyä kansallisesti vain jos EU:ssa muutenkin onnistutaan.

Karkeasti digitalouden tulevaisuuden EU:ssa voi jakaa kahtia: Mahdollisuuksiin, joihin voimme tarttua ja toisaalta EU-sääntelyn tarpeeseen.

Keppi viuhuu jo

Sääntelyä on jo monenlaista, esimerkiksi kirjainyhdistelmä GDPR lienee tullut jo kaikille tutuksi EU-kansalaisten tietosuojan edistäjänä. Lisäksi Eurooppa on pyrkinyt jo suitsimaan globaaleja verkkoalustoja hallitsevia GAFA-yhtiöitä (Google, Amazon, Facebook, Apple).

Kyse on valtavista asioista. 24 miljardia euroa on hintalappu, jonka EU-komissio on jo tähän mennessä lätkäissyt yhdysvaltalaisten teknologiayhtiöiden maksettavaksi. Syinä ovat olleet amerikkalaisjättien harjoittama kilpailun rajoittaminen sekä niiden verojärjestelyt. Komissio on tulkinnut esimerkiksi Googlen väärinkäyttäneen määräävää markkina-asemaansa eri tapauksissa yhteensä jo 8 miljardin sakkojen arvoisesti.

Nyt EU-lainsäädännön moottori haluaa edetä vielä merkittävän askeleen eteenpäin. Komission suunnittelema uusi Digital Services Act vaikuttaisi kaikkiin digitaalisiin palveluihin. Saksalaiselle sivustolle vuodetussa komissiomuistiossa haluttaisiin esimerkiksi verkkoalustayhtiöiden valvonta yhdelle uudelle viranomaiselle. Viranomainen valvoisi, miten alustayhtiöt moderoivat sisältöjä ja miten mainonnan läpinäkyvyys toteutuu.

Tähtäimessä komissiolla ovat muun muassa vihapuheen ja disinformaation torjuminen. Nykyinen lainsäädäntö on vanhentunutta ja sen hajanaisuus haittaa eurooppalaisten yritysten kasvua.

Uusi lainsäädäntö vaikuttaisi erityisesti online-alustoihin. Muistiossa mainitaan erikseen some-alustat, pilvipalvelut, palvelut kuten Uber ja Airbnb sekä internetin palveluntuottajat. Suomalaisittain on tärkeää huomata, että tarkoituksena on lisätä kuluttajien valinnanmahdollisuuksia tukien varsinkin pienten yritysten kasvumahdollisuuksia. Sääntelyn rajoittavien vaikutusten ja toisaalta PK-sektoria tukevien vaikutusten tasapaino tuleekin olemaan ratkaisevan tärkeää.

Etenkin Ranskan ajama EU-tasoinen digivero on jo kertaalleen kaatunut mm. Suomen vastustukseen, mutta ajatus itsessään on vahvasti hengissä. Komission uusi puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoo haluavansa varmistaa, että ”suurten teknologiayhtiöiden verotus on asialistan kärjessä”. von der Leyen haluaa EU:n toimivan itse, jos globaalia ratkaisua ei ole syntynyt ensi vuoden loppuun mennessä.

Maailman suurin porkkana!

Onneksi EU:lla on sääntelyn lisäksi käytössään myös valtavat myönteiset instrumentit, niistä tärkeimpänä maailman suurin TKI-ohjelma. Horizon Europe -ohjelma tuo eurooppalaiseen innovoinnin tueksi taas pyöreästi 100 miljardin euroa vuodesta 2021 eteenpäin.

Suomelle on äärimmäisen tärkeää lukea oikein tulevan kehityksen mahdollisuuksia ja panostaa innovointiin. Tilanteessa on merkittävästi kohentamisen varaa, Suomen TKI-panostukset ovat luisuneet huolestuttavan alhaisiksi. Meidän pitää myös ymmärtää, että kansalliset panostukset innovaatioon kertautuvat EU:lta saatavina panostuksina – jos kansalliset innovaatioinvestoinnit ovat EU-näkökulmasta uskottavalla tasolla.

Oikeaan osuneesta strategisesta analyysistä ja tuottavista panostuksista on tuoreen esimerkin antanut jälleen kerran Nokia. Nokian hieno tulos tämän vuoden toiselta kvartaalilta vahvisti, että voimakkaasti 5G:hen panostava strategia on kannattanut. Tulossa on jälleen kerran globaali kamppailu Ruotsin Ericssonin kanssa, déjà vu kutkuttelee ilmassa. Hyvä niin!

Suomella on tietenkin kaikki syy iloita Nokian hienosta menestyksestä. Suomella on myös EU-puheenjohtajuutensa kautta merkittävät vaikutusmahdollisuudet EU:n kehitykseen, sillä esimerkiksi tekoälyn sääntelyä linjataan merkittävällä tavalla jo meidän johdollamme. (Ks. tarkemmin aiempi artikkelini aiheesta.)

Digital Services Act ei vielä Suomen pj-kaudella etene valmiiksi, mutta komission esitykseen vaikuttaminen on Suomelle erittäin tärkeää. Lakiesitys on nyt vasta varhaisessa vaiheessa, komissio antaa sen luultavasti ensi vuoden lopulla. Siihen asti on Suomellakin paras tilaisuus vaikuttaa. Komission ehdotuksen jättämisen jälkeen kaikki vaikuttaminen on huomattavasti vaikeampaa kuin ennen sitä. Tämä on avainasia, joka EU:sta puhuttaessa usein unohtuu.

Ydinviesti kaikille suomalaisille digisektorin vaikuttajille on: Koko EU:n uusi 5-vuotiskausi on Suomelle huipputärkeä. Ja aivan erityisen tärkeää on komission valmistelutyöhön vaikuttaminen seuraavan puolentoista-kahden vuoden aikana. Sinä aikana rakennetaan EU:n tulevan digitalouden pohja, eikä meillä ole varaa olla siihen kaikin keinoin vaikuttamatta.

Hopiaseppien toimitusjohtaja Jussi Seppälä on viime vuodet perehtynyt erityisesti teolliseen innovointiin ja ohjelmistoalan kehitykseen. EU:n kehitystä Jussi on analysoinut työkseen koko Suomen EU-jäsenyyden ajan mm. Yleisradion EU-kirjeenvaihtajana ja ulkoministeriön EU-lehdistöneuvoksena Brysselissä. Jussin valtteja on uusien innovatiivisten liiketoimintamallien ja hankkeiden kehittäminen, niitä on päätynyt korkean profiilin asiakkuuksien kautta sekä Suomen että EU:n agendalle. Tunnuslause "Relevanssia positiivisesti" tiivistää olennaisen: Asiakkaamme profiloituvat merkittävillä teoilla.