Suomella on huippuosaamista kaikkein ­lupaavimman ­uuden tekoälyn ­rakentamisessa, kirjoittavat Harri Valpola ja Jussi Seppälä.

Kirjoitus on julkaistu Kauppalehdessä 9.9.2019.

Lukijalta. Kauppalehden artikkeli ”Tuottavuusloikka meni jo ohitse – digitalisaatio ei luo enää kasvua” (KL 27.8.) maalaa synkkiä näkymiä: uutta kasvupyrähdystä ei tule lähivuosikymmeniin.

Professori Mika Malirannan tilastot jättävät kuitenkin ulkopuolelle lukuisia tekijöitä, jotka kertovat digitalisaation voimakkaasta kasvuvaikutuksesta. Etenkin tekoälyn mahdollisuudet Suomelle ovat suuret.

Tekoälyä on monenlaista. Esimerkiksi GooglenAmazonin tai Facebookin käyttämät, suuriin datamääriin perustuvat nykyiset tekoälyratkaisut eivät tarjoa Suomelle mittavia kasvumahdollisuuksia. Suurin tarve big datan hyödyntämiseen on Yhdysvalloissa ja Kiinassa.

Suomella on sen sijaan maailman huippuosaamista kaikkein lupaavimman uuden tekoälyn rakentamisessa. Perustana on vuosikymmenien pioneeritutkimus tekoälystä, joka osaa ratkaista uusia ongelmia pienenkin tietomäärän perusteella.

Tuloksia sovelletaan jo. Curious AI rakentaa kolmelle teollisuutemme suurelle vientiyritykselle uuden sukupolven tekoälyä, joka yhdistää oppimisen ja päättelyn. Tämä ratkaiseva linkki tekoälystä on toistaiseksi puuttunut. Teknologia on mullistava. Kun kone oppii toimimaan ­älykkäästi jo vähäisellä datalla ja osaa päätellä ratkaisun myös uusiin ongelmiin, puhutaan todellisesta tekoälystä.

Tekoälyn huimat mahdollisuudet Suomelle on kirjattu kansallisen Tekoälyohjelman loppuraporttiin. Tekoälyohjelmaa toteuttamassa on muun muassa Suomen ­Akatemian lippulaivahankkeeksi valitsema Suomen tekoälykeskus.

Uusi tekoälyteknologia palvelee erityisen hyvin Suomen teollisuuden vahvaa B2B-osaamista. Teollisuuden asiakaskohtaiset tarpeet voidaan ratkaista räätälöidysti, kun tekoäly operoi vähäiselläkin datalla. Suomella on teknologinen etumatka ja aito mahdollisuus globaaliin läpimurtoon – jo tällä hallituskaudella.

Digitalisaatio lupaa muutakin kansallisesti merkittävää kasvua. Huipputeollisuutemme Intelligent Industry -ekosysteemi hakee datan älykkäämmästä ­hyödyntämisestä realistisin perustein kolmen prosentin vuosittaista lisäkasvua. ­Tekoäly on apuna tässäkin. Ekosysteemin jäsenyritysten datalähtöinen kasvu merkitsee arviolta miljardia lisäeuroa maan talouteen joka vuosi. ­DIMECC Oy:n johtaman ekosysteemin datapanostuksen arvioidaan synnyttävän kymmeniä tuhansia työpaikkoja.

Entäpä muu talous? Ohjelmistoala on puhdasta digitalisoitumista, ja Ohjelmisto ja e-business ry:n sykemittarit ja barometrit kertovat kymmenen prosentin kasvuvauhdista.

Digitalisoituminen on avain menestykseen myös palvelualoilla. Paltan tutkimukset kertovat digipanostusten vahvasta korrelaatiosta yritysten kasvun kanssa. Digiosaajien pula taas on pahin kasvun jarru sekä palveluissa että softa-alalla.

Digikasvu ei ole ohi. Panostukset digiosaamiseen ja uuden tekoälyn käyttöönotto tuottavat välittömiä hyötyjä, jotka tulevat näkymään myös tuottavuustutkijoiden mittareissa. Päättäväinen tarttuminen näihin mahdollisuuksiin voi viedä meidät maailman huipulle.

Harri Valpola

toimitusjohtaja, Curious AI

Jussi Seppälä

toimitusjohtaja, Hopiasepät

--

Hopiaseppien toimitusjohtaja Jussi Seppälä on viime vuodet perehtynyt erityisesti teolliseen innovointiin ja ohjelmistoalan kehitykseen. EU:n kehitystä Jussi on analysoinut työkseen koko Suomen EU-jäsenyyden ajan mm. Yleisradion EU-kirjeenvaihtajana ja ulkoministeriön EU-lehdistöneuvoksena Brysselissä. Jussin valtteja on uusien innovatiivisten liiketoimintamallien ja hankkeiden kehittäminen, niitä on päätynyt korkean profiilin asiakkuuksien kautta sekä Suomen että EU:n agendalle. Tunnuslause "Relevanssia positiivisesti" tiivistää olennaisen: Asiakkaamme profiloituvat merkittävillä teoilla.