Kiinan Afrikan-valloituksesta puhutaan koko ajan. Kiina onkin kiistatta tehnyt suuria satsauksia, mutta esimerkiksi Afrikan tavarakaupasta 36% käydään EU:n kanssa – Kiinan kanssa 16%. Suorista investoinneista Afrikkaan 40% tulee EU:sta, Kiinasta 5%. Ei siis pidä kuvitella, että EU olisi menettänyt mahdollisuutensa. Päinvastoin, komission pj. Junckerin suuri Afrikka-aloite avaa entistä mittavammat näkymät Afrikkaan. Suomi aikoo olla täysillä mukana, hallitus on ymmärtänyt Afrikan tärkeyden. Yritysten pitää olla nyt hereillä!

Afrikka on valitettavan usein nähty kansainvälisessä taloudessa lähinnä valtavien raaka-ainevarojensa valossa. Näkökulma on toki yhä perusteltu, mutta nopeasti kehittyvä Afrikka on mitä suurimmassa määrin myös huikea uusi markkina ja massiivinen mahdollisuus mitä erilaisimmille yrityksille. Kun investoinnit globaalisti osoittavat kuihtumisen merkkejä, suorat investoinnit Afrikkaan nousivat viime vuonna 11% vuoteen 2017 verrattuna. (Ks. UNCTAD World Investment Report 2019.)

Väestökehityksen luomia mahdollisuuksia kuvaa, että vuoteen 2025 mennessä Afrikkaan saadaan 450 miljoonaa uutta työntekijää ja kuluttajaa. Jo nyt yli miljardin kuluttajan markkina kasvaa siis häkellyttävää vauhtia. Afrikan 55 maan markkinoilla rakennetaan kaikenlaista infrastruktuuria, ICT-tarpeet ovat valtavat, maa- ja metsätaloutta on kehitettävä suurin harppauksin, ja siinä ohessa vaurastuvien kuluttajien tarpeet ovat loputtomat kaikenlaisten yritysten kilpailtaviksi.

On hienoa, että Afrikan merkitys Suomessa nyt ymmärretty. Hallitus laatii kansallista Afrikka-strategiaa ja kannustaa voimakkaasti yrityksiä liikkeelle, viimeksi viime viikolla kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari Kauppakamarin ja ulkoministeriön yhteisessä Afrikan markkinat -tilaisuudessa.

Keskuskauppakamari näyttääkin yrityskentällä Afrikan suuntaan hyvää johtajuutta. Perusteilla on mm. uusi Afrikka-yritysverkosto. Näin tarjotaan yrityksille uusi kanava vaihtaa tietoa ja kokemuksia ja luodaan lisää mahdollisuuksia kaupankäyntiin. Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi kannusti Afrikka-tilaisuudessa yrityksiä aktivoitumaan ja huomautti, Suomi on ollut aliedustettuna Afrikan markkinoilla verrattuna muihin Pohjoismaihin.

Pohjoismaat tosin eivät ole yksittäisinä EU-maina ne, joihin Afrikan suhteen kannattaa eniten kiinnittää huomiota. Suurin yksittäinen investoija Afrikkaan on nimittäin Ranska, kakkossijaa pitää Hollanti. Heikkenevästä investointihalukkuudestaan huolimatta Iso-Britanniakin yltää nelossijallaan nopeasti investointejaan kasvattavan Kiinan edelle. Yhdysvallat pitää vielä kolmossijaa, mutta trendi on selvästi alaspäin.

EU satsaa yhä enemmän, huomio mahdollisuuksiin!

EU-komissiota vielä tovin johtava Jean-Claude Juncker teki vuosi sitten merkittävän avauksen. Junckerin ehdottama EU-Afrikka -allianssi siirtää painopisteen EU:n ja Afrikan välillä yhä enemmän kehitysavusta investointeihin. Panostukset tulevat olemaan erittäin merkittäviä, kokonaissumma nousee yli 60 miljardiin euroon vuosille 2021-27.

EU:n erilaisiin investointiohjelmiin osallistuminen tavalla tai toisella avaa suomalaisyrityksille valtavasti mahdollisuuksia. Niiden hyödyntämiseen kannattaa kysyä myös Team Finland-kumppanien kuten ulkoministeriön, Business Finlandin, Finnveran ja Finnfundin tukea. 

Keskuskauppakamari tarjoaa uudella yritysverkostolla erittäin arvokkaan lisäpanoksen jo nyt merkittävään toimintaansa. Yritysten kannattaa ottaa huomioon ja hyödyntää myös AHK-verkoston mittavat mahdollisuudet, joita Saksalais-Suomalainen Kauppakamari tarjoaa suomalaisyritysten käyttöön.

Mahdollisuuksia ja tukiverkostoja siis löytyy, kunhan niitä etsii ja lähestyy. Yhteistyö ja oikeiden kumppanien löytäminen ovat tässäkin avainasemassa. Perspektiivejä ja kumppanuuksia voi katsastaa pian helposti Helsingissä. Nordic-East Africa Business Expo and Conference järjestetään 3. syyskuuta Marina Congress Centerissä, mukana kovan luokan päättäjiä Afrikasta ja Pohjoismaista sekä mittava kokoelma yrityksiä ja asiatuntijoita useista maista.

Mahdollisuuksia voi ja kannattaa itse luoda. Suomi on näyttänyt mainiota esimerkkiä viime vuonna lanseeratulla aloitteella Afrikan metsittämiseksi. (Ks. esim. Kauppalehti) Hopiasepät oli mukana työstämässä laajan julkisuuden saanutta aloitetta, joka oli vahva osoitus suomalaisesta metsäalan osaamisesta ja ennen muuta sen hyödyntämisestä taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.

Nykyinen pääministerimme on jo osoittanut voimakkaan valveutumisensa Afrikan suhteen. Pääministeri Antti Rinteen puhe suurlähettiläspäivillä tänään painotti Afrikan merkitystä ja kiteytti sen ytimen meille kolmeen sanaan: ”Afrikka janoaa investointeja.” Nyt ei puhuta liturgiasta. Rinne ilmoitti samalla, että hänen ensimmäinen pitkä vienninedistämismatkansa suuntautuu juuri Afrikkaan.

Hopiaseppien toimitusjohtaja Jussi Seppälä on viime vuodet perehtynyt erityisesti teolliseen innovointiin ja ohjelmistoalan kehitykseen. EU:n kehitystä Jussi on analysoinut työkseen koko Suomen EU-jäsenyyden ajan mm. Yleisradion EU-kirjeenvaihtajana ja ulkoministeriön EU-lehdistöneuvoksena Brysselissä. Jussin valtteja on uusien innovatiivisten liiketoimintamallien ja hankkeiden kehittäminen, niitä on päätynyt korkean profiilin asiakkuuksien kautta sekä Suomen että EU:n agendalle. Tunnuslause "Relevanssia positiivisesti" tiivistää olennaisen: Asiakkaamme profiloituvat merkittävillä teoilla.